mtDNA haploryhmien jakautuminen Suomessa

DNA tutkimusten perusteella on kerrottu, että äitilinjat painottuvat Suomessa H (Helena) ja U (Ursula) haploryhmiin. Kun yksityiset ihmiset ovat alkaneet teettämään äitilinja testejä, on tästä syntynyt aineistoa, jonka avulla voidaan tarkastella kuinka oikeita aiemmat tulkinnat ovat olleet. FTDNA:n Finland DNA Projectin tulokset ovat julkista tietoa, joista olen poiminut 2018 kesäkuussa 2307  otoksen, joissa tunnetaan sekä varhaisimman esi-äidin asuinpaikka Suomessa, että haploryhmä. Kyseisessä projektissa oli tarkasteluhetkellä 5441 testattua, joista vajaat puolet täytti vaaditut kriteerit. Otoksen tilastolliset virhemarginaalit ovat noin prosentin verran suuntaan tai toiseen päähaploryhmä tasolla.

Äitilinjan testejä on tehty HVR1ja  HVR1+HVR2 tasolla, jossa tutkitaan vain osa koko 16569-kohtaisesta mitokondriorenkaasta ja FGS eli  Full Genome Sequence menetelmällä, jossa tutkitaan ja verrataan mitokondrion 16569 kohtaa. Ylipäätänsä äitilinjan tutkiminen antaa karkeampaa tietoa kuin isälinjatutkimukset ja jos äitilinja osuma on täydellinen (GD=0), on mahdollista löytää yhteinen esiäiti historialliselta ajalta. Seuraava kuva kertoo aineiston päähaploryhmät. Oleellista on, että haploryhmät H ja U muodostavat noin 68 % suomalaisista haplotyyppeistä.  

mtDNA:n päähaploryhmien jakautumat alueittain

Siirsin em. aineiston taulukkolaskentaohjelmaan ja muokkasin siitä rivi riviltä esille haploryhmät ja asuinpaikat Suomessa. Seuraavaksi liitin seurakunnat maakuntiin. Ongelmana on, että maakunnat ovat rajautuneet historian saatossa hiukan eri tavoin ja ole tässä mielessä tehnyt aineistossa omat ratkaisuni, jotka joku toinen olisi voinut tehdä hiukan toisin. Suurimmat tulkinnat koskevat Hämeen rajoja niin idässä, lännessä, etelässä kuin pohjoisessa. Jos tulkintani häiritsee, olen liitänyt oheen myös kartta-aineiston tuonne hieman alemmaksi.



Tilastollisessa mielessä aineisto on hyvän kokoinen, mutta ylläolevasta numerotaulusta näkee, että se on alueellisesti jonkin verrran vinoutunut. Otos ei ole täysin satunnainen, koska osa näytteistä on saman kantaäidin varmistusnäytteitä. Kuitenkaan ei voida sanoa, että kaikki samoihin kantaisiin osuneista näytteistä olisi varmistuksia, vaan osa niistä on sattumia. Kun siis tuloksia katsoo, on hyvä pitää mielessä mainitut rajoitukset.

Kun numeroaineisto katsotaan kokonaisuutena, niin aineiston äitilinjaiset haploryhmät ovat Suomessa ensisijaisesti H tai U ryhmää ja sitten J, T, V, K ja W hapoloryhmät muodostavat 26 % ja kaikki muut loput noin 6 %.



Kun aineistoa katsotaan prosenttitauluna, huomio kiinnittyy muutamaan seikkaan:
A) Uudellamaalla, Satakunnassa, Päijät-Hämeessä,  Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjos-Karjalassa H haploryhmän osuus on yli 45 % ja muissa 30-45%, paitsi Kainuussa jossa se on alle 30 %
B) Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa,  Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Laatokan-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa U-haploryhmän osuus on alle 25 % ja muissa sen yli. Yli 35% U haploryhmää on Kainuussa ja Lapissa.
C) Kolmanneksi suurinta haploryhmää J:tä on yli 10 % Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla. Muualla sitä on alle 10%
D) 4-5 suurinta haploryhmää T ja V on siten; että T:tä on yli 10 % Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Laatokan-Karjalassa ja V:tä on yli 10 % Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.
E) Lapissa ja Kainuussa U haploryhmä on suurempi kuin H. Kaikissa muissa suhde on päinvastoin.
F) Kahden yleisimmän haploryhmän H ja U yhteen laskettu prosenttimäärä on yli 70 % Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Keski-Suomessa, Karjalan-Kannaksella, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa

Tuloksia voi katsoa myös itä/länsi akselilla. Olen jakanut idän ja lännen siten, että maakunnat yllä olevassa taulukossa Ahvenmaasta Keski-Pohjanmaahan, kuuluvat länteen ja loput itään. Yleensä historiaa koskevissa tarkateluissa itä/länsi jaon sanotaan noudattavan karkeasti Pähkinäsaaren rauhan 1323 rajaa. Olen pohtinut Pähkinäsaaren rajaa aikaisemmassa kirjoituksessani ja oikeasti jakolinjan pikemminkin pitäisi koskea Pähkinälinnan rauhan edeltävää aikaa. Rauhassa Novgorodin hallitsija antoi ystävällisesti kolme kihlakuntaa: Savon, Jääsken/Äyräpään ja Karjalan kihlakunnat Ruotsille.

Jos noudatamme itä/länsi akselilla Pähkinäsaaren rauhaa edeltävää tilannetta, niin mitään itä/länsi suuntautumista ei voi nähdä päähaploryhmien tasolla. FTDNA mtDNA aineistossa on 354 erilaista alaryhmää päähaploryhmille, joista 122 esiintyy 5 kertaa tai enemmän. Sellaisia alahaplotyhmiä, jotka esiintyvät vähintään 10 kertaa, löytyy aineistosta 49 (yhteensä 1002 näytettä). Näistä länsisuuntautuneita (yli 70 % lännessä) on  H35, T2b, H1q1, H3h1, J1c2c1, U5a1b1h, H1a8a ja U8a1a1b1 (117 näytettä) ja itäsuuntautuneita (yli 70 % idässä) on V7a1, H1f1, H2a1a, H4a1a1a, I1a1a, H11a1, H1a2, U5b1b1a, U5b1b2, H1a7, W1b1, H45a, H27a, U5b1b1a1b, H1h1, J1c2n, Z1a1a, X2c1e ja U5a2a1a (432näytettä).

 Oheinen taulukon perusteella voimme arvioida, että alahaploryhmistä noin 50-60 % on selvästi itä/länsi suuntautuneita. Lisäksi huomaamme, että aika moni alahaploryhmä on myös alueellisesti rajautunut.

Kun tehdään taulukko 2 tasoisesta luokituksesta, huomaamme että, kaikista äitilinjoista Suomessa noin 50 % muodostuu H1 ja U5 alahaploryhmistä. 75 % raja tulee suuruusjärjestyksessä ryhmistä H1, U5, H2, H3, J1, T2, K1, H4 ja T1. Eli 3/4 äitilinjoista tulee 9 alahaploryhmästä, jotka sitten ovat edelleen jakautuneita nykypäivään mennessä.

H1 ja U5 haploryhmät ovat hyvin vanhoja haploryhmiä, joista U1 on noin 10.000 vuotta vanha ja U5 noin 30.000 vuotta vanha. Jos katsomme ryhmiä H1 ja U5 Suomessa, niin ne ovat jakautuneet kokolailla tasaisesti läpi maan, mutta näiden alaryhmät voivat olla hyvinkin aluellisia. Erilaisia alaryhmiä H1 ja U5 ryhmille löytyy kymmenittäin ja osa mutaatioista on  mitä ilmeisemmin suomalaisia. Esimerkkinä voi ottaa vaikkapa tässä otoksessa olevan H1q1 mutaation, jonka varhaisimmista tunnetuista esiäideistä 60 % esiintyy Etelä-Pohjanmaalla. Kun prosenttiluku on näin suuri, ei ole perusteetonta olettaa että mutaatio on alunperin tapahtunut Pohjanmaalla ja valtaosa äitilinjaisista jälkeläisistä on jäänyt aluelle.

.

Yllä väriympyrät on laitettu seurakuntien alueelle, mutta ei tarkkaan sijaintiin seurakunnan sisälle. Kartan voi ladata suurempana tästä linkistä omalle koneelle. Kartan rajaviivastot noudattelevat 1600-luvun seurakuntajakoa, mutta seurakunnan nimiä ei ole karttaan laitettu. Koska yksittäiseen kuntaan on osunut aika rajallinen määrä näytteitä, niin kuntakohtaisesti ei voi tehdä kovan syvälle meneviä päätöksiä.

Paluu Historia/Muuta sivulle

Dokumentti on päivitetty viimeksi 4.07.2018
Dokumentti on luotu 4.07.2018