Erämaat
Erämaa käsiteellä
ymmärrän
tässä keskiaikaisia oravi- ja miehenmetsiä, joissa
pirkat, hämäläiset, satakuntalaiset ja savolaiset
suorittivat eränkäyntiä. Erämaita lienee
ollut ennen keskiaikaakin, mutta niistä ei juuri ole
jäänyt tietoja. Kustaa Vaasan aika toi erämaat historian
lähteisiin, sillä ne luetteloitiin silloin, kun kuningas
katsoi asumattomat erämaat kruununmaaksi ja vapaasti
asutettaviksi. Erämaat voidaan karkeasti jakaa muutamaan
alueelliseen kokonaisuuteen seuraavasti: Pirkkojen erämaat
länsi- ja pohjoispohjassa, Satakuntalaisten ja Pirkkalaisten
erämaat
Suur-Ruovedellä, Hämäläisten Rautalammin
erämaat, Hämäläisten Iitin erämaat ja
Savolaisten Suur-Juvan erämaat.
Käsittelen tässä erämaita oman tulkintani mukaan,
joka poikkeaa jonkin verran siitä, miten virallinen historian
kirjoitus on erämaiden haltuunottoa käsitellyt. Poikkeamat
tulevat joidenkin historiallisten dokumenttien erillaisesta
tulkinnasta, ja siitä, että nk. virallinen historian
kirjoitus ei kykene johdonmukaisesti ja talonpoikaisjärkeen
käyvästi selittämään erämaiden
haltuunottoa.
Käyppä tutustumassa erämaita koskeviin tietoihin ja
alasivuihin:
Erämaiden sukunimivertailu 1500-luvun maakirjojen avulla
Suomen eli Itämaan
rajat
1300-luvulla
Saarijärven, Pylkönmäen ja Karstulan erämaat
Hämeen
erämaiden luettelo 1552
Satakunnan
erämaiden
luettelo 1440-luvulta
Seuraavissa lähteissä voi olla myös jotakin
kiinnostavaa:
Mikäli sinulla on
kommentteja tai lisäyksi, otan ne mielelläni vastaan. Ota
yhteyttä osoitteella antti.jarvenpaa@ABC.inet.fi, mutta
muuta "ABC" merkeiksi "pp2" email osoitteessa.
Artikkeli kirjoitettu 25.4.2005
Sivu päivitetty viimeksi 25.5.2005
Paluu erämaa
sivulle